Enontekiön kunnan kuntosalien ovet Hetassa ja
Kilpisjärvellä avattiin digiaikaan alkuvuodesta 2025.

Lapin pohjoisimman kunnan asukkaat ja matkailijat pääsevät kuntosaleille ostamalla käyttöoikeuden verkosta ja ovet avautuvat puhelimeen ladattavalla applikaatiolla. Enontekiön kunnan hyvinvointiohjaaja Virpi Töyrylä on tyytyväinen uuteen ratkaisuun. Aikaisemmin – kahden 180 km etäisyydellä olevien – kuntosalien avainläpyskä-rumba työllisti viittä kunnantyöntekijää Hetassa ja Kilpisjärvellä avainkoodi-rumba työllisti kaksi henkilöä. Jatkuvien Excel-taulukkojen päivittäminen oli työlästä ja epävarmaa oli, ovatko kaikki käyttöoikeudet laskutettu tai Zettle-maksulinkki lähetetty ja maksettu.

– Vanha järjestelmä vei hirveästi työaikaa. Kuntosalin käyttöoikeus – oviläpyskän saanti – lähti asiakkaan hakemuksesta, sen jälkeen laskutus, kirjastolta avainläpyskän nouto, ja sitten seuranta Excelillä, kuka on maksanut mitäkin, Virpi Töyrylä listaa.

Töyrylä tiesi, että fiksuja varausjärjestelmiä on olemassa. Selvittely johti rovaniemeläisen Seniortekin e-Tilat varaus- ja kulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoon.

Säästöt työajassa – tuloja käytöstä

Investointina e-Tila-järjestelmä on jo yhdeksän kuukauden käytöllä poistanut turhaa työtä, helpottanut asiointia ja tuonut uusia, monipuolista kuntosalin käyttäjäkuntaa matkailijoista, ohikulkijoista, tilapäistyöntekijöistä ja kunnan omasta väestä. Kuntosalivarauksen, kun voit maksaa vaikka kuntosalin ovella. Reaaliaikaisessa laskutuksessa ei tule inhimillisiä virheitä, kuten aikaisemmin saattoi käydä.

Asiakkaan maksaessa kotisohvalta kuntosalin käyttöoikeuden, maksu menee suoraan kunnan kassaan oikealle kustannuspaikalle. Mobiilitunnustuksella oven avaus poistaa myös kuntosalin väärinkäytökset, puhelinta kun harvemmin annetaan kaverille, Töyrylä kertoo.

Mobiilikuntosalikorttia voidaan käyttää niin Hetassa kuin Kilpisjärven laadukkaissa kuntosaleissa samalla hinnalla. Kuntosalin voi maksaa käytön mukaan joko päiväksi, kuukaudeksi, kolmeksi, kuudeksi kuukaudeksi ja vuodeksi. Maksun voi hoitaa myös Smartum-liikuntaedulla mobiilisti. Investointi on maksettu takaisin noin viidessä kuukaudessa. Digitaalista lukujärjestystä Töyrylä pitää loistavana. Siihen voidaan näppärästi päivittää kuntosalin vakiovuorot, siivoukset ja muut poikkeamat aukioloissa. Niille, joilla ei ole älypuhelinta tai ei ole mahdollista ladata mobiilisovellusta, heille on tarjolla Enontekiö-kortti, joka mahdollistaa salille pääsyn.

Liikkumisen iloa

Kuntosalin kävijämäärät ovat kasvaneet. Tutkittua tietoa siitä, onko se järjestelmän helppouden vai suoran laskutuksen ansioita, ei ole vielä tiedossa. Se on tunnistettu, että käyttäjissä on huomattavasti enemmän ulkopaikkakuntalaisia. Huonot sääolot antavat matkailijoille ja ohikulkijoille mahdollisuuden kuntoilla salilla. Kuntosalin laitteisto on monipuolista ja kestää vertailua, joten kovakuntoisempikin saa treenille vastusta. Töyrylän mukaan kuntalaisilta on tullut hyvää palautetta sovelluksen helposta käytöstä ja toimivuudesta. Seniortekin tuki on ollut aina saatavilla, apua ja neuvoja on saatu hyvin. Alun totuttelun jälkeen, on opittu itse ratkaisemaan pulmia. Järjestelmä on luotettava. Kuntosalin käyttö ei ole enää kiinni virka-ajasta, ja salille pääsee joka päivä aukioloaikoina. Liikkumisen iloa tuo myös joustava pääsy kuntosalille.

• Investointi maksoi 4 050 €.
• Käyttö alkoi 13.1.2025.
• Järjestelmän kuukausihinta on 393 € (sisältää alv:n, mobiilitunnisteet ja laitteiston). 

Tekniikka

E-tilat -varaus- ja kulunvalvontajärjestelmässä on integroituna Security Expert -kulunvalvonnan, Asio -tilanvarausjärjestelmän ja Idescon mobiilitunnisteita lukevat kulunvalvontalukijat ja Idesco ID -mobiilisovellus. Idesco ID -sovelluksella tunnistetaan kuntosalin ovella olevan henkilön puhelimesta asiakkaan kulkuoikeudet.

Hoivatyön tehottomuus tulee työn väärin kohdentamisesta. Hallituksen vaatimat hoitajamitoitukset eivät ratkaise hoivatyön juurisyytä. Kun ei nähdä metsää puilta, eikä tunneta työn luonnetta, korjataan vääriä asioita.  

Rovaniemeläinen Seniortek on pitkän linjan hoivapuolen digitaalisesti integroitavien turvajärjestelmien suunnittelija ja toimittaja. Hoiva- ja Senioriturva-alustat ovat suunniteltu turvaamaan julkisen sektorin palveluyksiköiden asukkaita sekä sivuvirtana myös työn ohjausta että kotona asuvien kotihoidon tueksi.

Omaisten harteille kaatuu entistä enemmän iäkkäiden vanhempien hoidosta huolehtiminen. Kotona asuvien tueksi Hoivaturvan – tuttavallisemmin kukkatolpan – anturit kirjaavat kaikki asukkaiden liikkeet kotona. Onko henkilö noussut aamulla sängystä, ja ellei liikettä havaita, silloin lähtee automaattisesti hälytys turvaringille. Näin vaikkapa asiakkaan kaatuessa, toimitusjohtaja Pasi Nurmela kertoo.

OmaTurva-sovelluksella mielenrauhaa

Omaiset voivat seurata vanhempiensa päivärytmiä OmaTurva-verkkopalvelusta. Antureiden keräämästä tiedosta tilastoidaan OmaTurvaan kaikki liikkumiseen tai liikkumattomuuteen perustuvat tiedot. Analysoimalla tietoa, voidaan arvioida asukkaan pitkän aikavälin muutoksiin, kuten unirytmiin, lääkkeiden vaikutuksiin tai vaikkapa syömättömyyteen silloin, jos jääkaapin ovea ei ole avattu. Hoivaturva valvoo yksityisyyttä loukkaamatta kotona asuvan arkea.

Palvelutalossa työn johtajana Senioriturva

Digitaalisilla ratkaisuilla kerätyillä tiedoilla johdetaan myös työtä. Palvelutaloissa työntekijät ovat päteviä alansa ammattilaisia, mutta työn järjestelyissä on liikaa tarpeetonta säätämistä. Senioriturva-alustalla poistetaan turhaa työtä, kuten useamman työntekijän samanaikaiset juoksemiset avaamaan ulko-ovea.

Palvelutalojen arki on vaihtelevaa, koska asiakkaan tila voi muuttua hetkessä. Työn kohdentuessa niin kentällä kuin hoivayksikössä oikein, saadaan paras tulos niin työtyytyväisyyteen kuin työn johtamiseen.

Kun Senioriturvan anturit ilmoittavat, että asiakas on poistumassa sisätiloista, niin yksi henkilökunnasta kuittaa puhelimeen, mennäkseen katsomaan paikannetusti avatun oven ja kulkijan. Vastaavasti jos tulee kaatumisilmoitus, niin silloin sairaanhoitaja kuittaa ja jatkotoimet hoidetaan samalla kertaa. Näin työt resursoidaan sen mukaan, kuka on lähimpänä tai mikä on tehtävä, Nurmela toteaa.

Tiedolla johtaminen

Palveluyksiköissä työtä kuormittavat myös raportoinnit. Senioriturvan raportista esihenkilö näkee, mitä vuorokauden aikana on tapahtunut. Kohdennettuna tieto hälytyksestä ohjaa toimintaa. Työntekijöiden mitoitusvaatimukset tarkentuvat yksikön toimien mukaan. Onko aamupäivällä enemmän tekemistä kuin keskipäivällä. Tiedon analysoinnilla johdetaan työtä.

Naisvaltaisilla aloilla työn tuottavuus on heikko sen vuoksi, että ei tehdä oikeita asioita, vaan säädetään ja jumpataan turhalla työllä työntekijöitä. Ketä se motivoi, Nurmela kysyy.

Johtamisen työkaluna Senioriturva ohjaa työnteossa työntekijälle mielekkääseen hoivatyöhön. Mitoitukset ja edelleen lisääntyvät raportoinnit eivät tuo työhön laatua. Laatu tulee oikeasta tekemisestä, ei päätteellä mitoitus-Excelien ja raporttien hakkaamisesta. Riittävät raportit ovat asiakkaan tiedot, työajat ja tehdyn työn sisältö.

Mitoitus ei ole työn sisältöä

Prosessimainen ajattelu ei ole tavoittanut hoitoalaa. Työntekijät pitäisi saada kehittämistyöhön, kun ohjelmistoja hoivapuolelle suunnitellaan. Ostajalla tulisi myös olla osaamista järjestelmien ostamiseen ja kustannuslaskennan tuntemusta.

Yksikön ennakoivat toimet tarkentuvat sillä, että tiedetään, mitä toimintaympäristössä tapahtuu. Tiedolla johdettu yksikkö on tarvittaessa myös laajennettava palveluiden ja tilojen muuttuessa. Työssä mitoitus on hoivan laatu ja sisältö sekä sen myötä työn mielekkyys ja työhyvinvointi. Yksikkö on tuottavin motivoituneena.

Hoivapuolella luodaan laatumittaristoja, mutta kukaan ei seuraa työn sisältöä ja laatua, joka palvelee koko yhteisöä parhaiten. Yksikön mittari on mitoitus, ei itse työ. Johtamisen vastuu luodaan yhteistyöllä, ei repivällä ja vaativalla raportoinnilla, Nurmela kritisoi.

Senioriturva-alusta mahdollistaa myös kolmannen sektorin vapaaehtoistyöntekijöiden yhdistämisen turvarinkiin. Nurmelan visiossa se tarkoittaa naapurin Lions clubin jäsentä, joka käy hoivayrityksen vapaaehtoisena katsomassa ensiavuksi naapurin Marttia: mikä hätänä? Ratkaisuja on, mutta löytyykö yhteiskunnasta ja organisaatioista tahtoa hyödyntää teknologiaa? Vastausta odotellaan.

Katso videot: https://seniortek.fi/ratkaisu/senioriturva/

Olemme iloisia voidessamme ilmoittaa, että olemme ottaneet käyttöön uuden tiketöintijärjestelmän asiakas- ja huoltopalvelumme tehostamiseksi. Järjestelmä auttaa meitä käsittelemään Huoltosopimus-asiakkaidemme tukipyynnöt nopeammin ja tehokkaammin. Se varmistaa, että turvatekniikan kohteesi saa tarvitsemansa tuen mahdollisimman pikaisesti.

Tukipyynnön tekeminen

1. Luo sähköpostiviesti, jonka vastaanottaja on huolto(at)seniortek.fi.
2. Kirjaa viestiin seuraavat tiedot:
   • – kohteen nimi
   • – yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot
   • – laite tai palvelu, jota tukipyyntö koskee
   • – mahdollisimman yksityiskohtainen kuvaus ongelmasta
   • – mahdolliset laskutukseen tarvittavat tiedot jos ne ovat tiedossasi.
3. Lähetä viesti.
4. Seuraa tukipyynnön tilaa.
   • Saat vahvistusviestin sähköpostiisi, kun tukipyyntösi on vastaanotettu.
   • Saat päivityksiä tukipyyntösi etenemisestä sähköpostitse.

Järjestelmän edut

1. Nopeampi palvelu: Kaikki tukipyynnöt käsitellään keskitetysti ja priorisoidaan tehokkaasti.
2. Parempi seuranta: Saat ilmoituksia tukipyyntösi edistymisestä suoraan sähköpostiisi.
3. Helppo käyttää: Ei rekisteröitymistä tai erillisten käyttäjätilien luomista.

Mikäli sinulla on kysyttävää tiketöintijärjestelmästämme tai tarvitset apua tukipyynnön lähettämisessä, älä epäröi ottaa meihin yhteyttä. Olemme täällä sinua varten, auttamassa ja varmistamassa, että sopimusasiakkaanamme saat aina parhaan mahdollisen palvelun.

Mitä tehdä, jos seniori lähtee yöllä vessaan – mutta eksyykin ulos? Seniortekin helppokäyttöiset ja kustannustehokkaat turvallisuusjärjestelmät takaavat jo yli 5000 palvelutaloasukkaan turvallisuuden.

Turvallisuus on tunneasia: kun yhdelle riittää tieto siitä, että naapuri on lähellä, toinen kaipaa pidemmälle vietyjä turvajärjestelmiä.
Vuodesta 2005 toiminut Seniortek tuottaa helppokäyttöisiä ja ihmisystävällisiä, nykyteknologiaa hyödyntäviä turvallisuusratkaisuja sekä palvelutalojen että kotona asuvien tarpeisiin.

”Tavoitteemme on lisätä kaikkien turvallisuutta asumismuodostariippumatta. Kehittämämme järjestelmätovat sellaisia, joita toivoisimme myös itsellemme,”

sanoo Seniortekin toimitusjohtaja Pasi Nurmela.

Ikäihmisten tarpeisiin kehitettyjä turvajärjestelmiä on kaksi: hoitolaitoksiin tarkoitettu Senioriturva ja kotiasujien tarpeisiin räätälöity Hoivaturva. Järjestelmät tukevat hyvää elämää sekä kotona että laitoksissa parantaen samalla myös omaisten ja laitosten työntekijöiden hyvinvointia sekä kokemusta turvallisuudesta. ”Äiti oli lähtenyt yöllä wc:hen, mutta oli mennytkin ulos, eikä osannut takaisin. Hälytyksen saatuaan turva-auttaja
oli käynyt palauttamassa kotiin nukkumaan”, eräs omainen kertoo kokemuksensa Hoivaturvasta.

Turvallisuuden hinta

Senioriturva perustuu teknologiaan, joka yhdistää valvontajärjestelmät, asukasvalvonnan, henkilöturvan ja hoitajakutsun yhdeksi palveluksi. Järjestelmä toimii kätevästi yhden käyttöliittymän kautta. Tällä hetkellä sillä turvataan jo yli 5000 palvelutaloasukkaan asumista ympäri Suomen. Yksi kohteista sijaitsee Ylitorniossa. ”Nyt pystyn valvomaan asukkaita aika kaukaakin toimistosta: turhat askeleet jäävät pois ja aikaa säästyy. Päivisin ehdin viettää aikaa muiden asukkaiden kanssa,” lähihoitaja Essi Palokangas kiittelee.

Seniortekin järjestelmät siivittävät tietä kohti parempaa – ja ennakoivaa – vanhustenhoitoa

Hintalappu Senioriturvan teknologiakustannuksille asumisyksikköä kohti ovat 55,35 euroa kuukaudessa. VTT:n tutkimuksen mukaan järjestelmä maksaa itsensä takaisin neljässä vuodessa ja kolmessa kuukaudessa.

Katso video teknologian kustannuksista

Ota yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä teidän tarpeisiin sopiva Senioriturva ratkaisusta.

Ota yhteyttä

Lataa artikkelin PDF-tiedosto täältä